Johanna Sirén-Kaplas

EK:n Pekka Lundmark vs. Jussi Halla-aho (PS)

Eilisessä Yle1:n vaalikeskustelussa, tai noh, vaalipäällehuutelussa, to 11.4. kaikki puoluejohtajat hirttäytyivät kiinni 75 % työllisyysasteen tavoitteluun. Kaikki muut paitsi Perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Ja kun tänään tavaan (13/2019) Talouselämä-lehteä (Almamedia, missä ihmeessä viipyy Risto Siilasmaan kirja, jonka lupasitte kaupan päälle lehtitilauksesta??), niin enköhän joudu lukemaan, että myös entinen Konecranes Oyj:n ja nykyinen Fortum Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Lundmark on takertunut samaan lukuun, 75 %.

Jos ihminen, jolla on tunti työtä viikossa, katsotaan kuuluvaksi tähän 75 % työllisyysasteeseen, niin tosiasiallisesti 75 % ei kerro vielä mitään siitä, että suomalaiset tulisivat toimeen omalla työllään.

Tämän sanoi eilen ääneen Jussi Halla-aho, ja tämän tajuaa jokainen, joka pysähtyy asiaa hetkeksi ajattelemaan.

Pidän arvossa sekä Pekka Lundmarkia että Jussi Halla-ahoa. Molempien kanssa olen keskustellut. Molemmat ovat todistettavasti saaneet paljon aikaan. Molemmat ovat tehokkaita.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on yritysten ja niiden omistajien kattojärjestö, johon kuuluu 24 jäsenliittoa. EK:hon kuuluvien yritysten määrä on noin 15 300 yritystä.

Lundmarkin haastattelusta käy selvästi ilmi, että EK lobbaa nyt voimallisesti sekä työvoiman saatavuusharkinnan purkamista että paikallista sopimista.

 

Saatavuusharkinta

Millään ei tunnu vaalitenteissä menevän perille se tosiasia, että Suomessa saatavuusharkinta ei kohdistu EU-alueelta tuleviin osaajiin eikä myöskään niihin EU-alueen ulkopuolelta tuleviin työntekijöihin, jotka tulevat Suomeen työllistyäkseen aloilla, joilla Suomessa selkeästi on kova työvoimapula. Kova työvoimapula on vallinnut jo pitkään esimerkiksi maataloudessa, johon työntekijöitä on voitu ottaa muun muassa Venäjältä.

Kerran toisensa jälkeen Jussi Halla-aho on joutunut toistamaan Ylen kovapäisille toimittajille ja kovapäisille puoluejohtajakollegoilleen sitä tosiasiaa, että saatavuusharkinnan poisto, joka koskisi matalapalkka-aloille työllistyviä, EU-alueen ulkopuolelta tulevia ihmisiä, ei millään tavalla kohenna Suomen taloutta.

Yksittäinen tehdas tai ravintola saattaa toki hyötyä työntekijöistä, jotka tekevät työtä puoli-ilmaiseksi, ilmaiseksi tai jopa maksavat saadakseen työpaikan (ja sitä myötä kansalaisuuden, Suomen passin ja näiden mukanaan tuomat loistavat, suomalaisten kenties itsestäänselvyyksinä pitämät, edut), mutta Suomen talous ei hyödy siitä, että lopulta näidenkin ihmisten taloudenpitoa joudutaan tukemaan verovaroista, sillä asunto, ruoka ja hoiva ei ole heille sen halvempaa kuin muillekaan tässä maassa.

Ei halpatyövoiman palkakseen saamat eurot riitä sen enempään kuin muidenkaan.

Tätä skenariota vasten tarkasteltuna tuntuu hiukan oudolta, että talouden lukujen parissa työkseen vuosikymmeniä urakoinut Lundmark (ja hänen rinnallaan koko EK) uskoo, että kielitaidottomat, suomalaista kulttuuria tuntemattomat ja siihen mahdollisesti sopeutumattomat halpatyövoiman edustajat olisivat joku käänteentekevä ratkaisu suomalaisten yritysten eloonjäämistaistelussa ja/tai kasvuponnisteluissa.

Haloo! Meillä sentään on suomenkieltätaitavia, luku- ja laskutaitoisia nuoria, joiden IT-taidotkin ovat varsin kattavat, jotka mielellään tulisivat töihin, jos vain joku ottaisi. Ja vanhempaakin väkeä olisi tarjolla yllin kyllin.

Mikä on, kun suomalaiset eivät kelpaa EK:lle? Mikä on, kun Talouselämän haastattelun mukaan "EK vaatii työperäisen maahanmuuton lisäämistä". Miksi helv..., öh, kottaraisessa, kun maassa on käypää työvoimaa jo omastakin takaa?

Kansanvaihto ei voi olla ratkaisu siihen, että Suomessa on vuosikymmenet tehty ryhditöntä ja itsekästä politiikkaa, jonka seurauksena tienposkeen ovat jääneet kaikki ne, joilla ei ole omasta takaa verkostoja, joiden kautta työllistyä.

Ei ole mikään ratkaisu jättää tienposkeen pudonneita maahan makaamaan ja vielä painaa päätä mutaan uudestaan ja uudestaan.

Ei voida olla korkean teknologian maa, joka jää täysin kädettömäksi, kun pitäisi innostaa suomalaiset puhaltamaan yhteen hiileen.

Mikä tässä muka on niin vaikeaa?

 

Paikallinen sopiminen

Yksittäiset suomalaiset ovat syyttömiä siihen, että ammattiyhdistykset ovat hyvinä vuosina lihoneet ja haluavat pitää kiinni kampaviinerikiintiöistään hinnalla millä hyvänsä, riippumatta siitä mitä kansainvälisessä taloudessa tapahtuu.

Yksittäisiä työntekijöitä ei voi syyttää siitä, että nämä luottavat liittoihinsa ja liittojen kautta tulevaan tiedonvälitykseen.

Ahneudella ei ole perälautaa; sen tietävät sekä yritykset että ammattiyhdistykset.

Senkin ne tietävät, että yhteistyökyvyttömyys tulee kalliiksi. Ja että lasku menee tavalliselle ihmiselle, joka maksaa sekä veroja että jäsenmaksunsa liittoon. Tai putoaa työttömyyskortistoon.

EK, eikö yhtään hävetä? Te sentään toimitte sen infrastruktuurin päällä, jonka alustalle sankarivainajat lunastivat pohjan ja jolle suuret ikäluokat rakensivat toimintaedellytykset: koulutuksen, logistiikan ja yhteishengen.

Hakaniemenranta, eikö yhtään hävetä? Siellä te istutte poteroissanne, jonne (hyvä) palkka kertyy niistä pienistä jäsenmaksupuroista, jotka virtaavat teille uskollisten lompakoista? Aikuistenoikeasti: oletteko omalla vai jäsenistönne puolella? Onko varaa ryhtyä reliikiksi, kun Kiina nousee?

 

Johtajat voivat aina lähteä, mutta köyhä kansa joutuu jäämäään

Jos EK saa tahtonsa läpi ja suomalainen yhteiskunta tuhotaan pirstomalla sen yhteinen kieli sataan eri kieleen (Ahvenanmaalla valtion myötämielisellä tuella jo nyt 90 eri kansallisuutta), sen yhtenäiskulttuuri epäsopua luovaan multikulttuuriin ja kansalaissopu erilaisten heimosotien jalkoihin, niin miten leppoisiksi herra johtajat kuvittelevat eläkepäivänsä Portugalissa tai Espanjassa golf-kentällä, kun kuitenkin joka aamu joutuu katsomaan siihen kylpyhuoneen peiliin eikä Suomesta kantautuvilta uutisiltakaan voi täysin uusissa suomalaisreservaateissa (lue: Fuengirola) välttyä?

Jos Hakaniemenranta puolestaan pitää päänsä eikä tunnista dinosauruksille tuttua ylipainon vaaraa, Suomessa tuhoutuu monen nuoren tulevaisuus.

 

Eikö täällä ihan oikeasti osata? Ollaanko me tyhmiä vai tyhmiä? Niin hieno maa, niin loistavat olosuhteet ja sitten omaa ahneuttaan mennään ryssimään kaikki?

Luulisi, että tähän mennessä jokainen taho on saanut niin paljon koulutusta siitä, miten neuvotteluja käydään, että asettuminen pyöreän pöydän ääreen sujuisi jotakuinkin hyvin.

 

Muistan, kun Lundmark ilmoitti lähtevänsä pariksi vuodeksi Singaporeen. En muista lukeneeni mistään, mitkä olivat hänen vaikutelmansa? Ihannoiko hän Puheenvuoron Max Jussilan tapaan orienttien draivia? Vai harmitteliko huonoa ilmanlaatua? Omat kiinalaiset ystäväni ainakin ovat kiitollisia siitä, että saavat asua Suomessa, jossa ilma on puhdasta.

 

Talouden taantuma on samanlainen peikko kuin halla ja katovuodet taannoin

Peikkojen avulla ihmisiä voi pelotella; uskotella, että äly, voimat ja tahto eivät riitä ratkomaan eteentulevia haasteita. Uskotella, että tätä älyä, voimaa ja tahtoa ei muka nykyisistä suomalaisista löydy. Eikä vahingossakaan aleta hyödyntää parviälyä (vaikka teknologia siihen on olemassa) ja katsoa, miten toimitaan niissä kohdissa Suomea, jossa homma pelittää, tase on plussalla ja ihmisillä uskoa tulevaisuuteen ja halua yrittää.

Onko kukaan ehdottanut, että aletaan järjestelmällisesti ja määrätietoisesti kerätä positiivista dataa ja järjestellään sen avulla työkalupakit, joista jokainen yritys, kunta ja ammattiyhdistys tykönään voi valita itselleen sopivat työkalut ja implementoida ne oman parvensa hyväksi.

 

Rakastan parviälyä

Jos tarkastellaan Jussi Halla-ahon poliittista uraa, niin alusta asti nähdään, miten hän on osannut hyödyntää parviälyä.

Muistan, kun hän istui kansanedustajana ensimmäisiä viikkoja ja tarvitessaan nopeasti jotakin tietoa otti yhteyttä Hommaforumille, ja sai vastauksen kysymykseensä alta aikayksikön.

Tätä parviälyhommaa pitäisi nyt kehittää.

Meillä on valtavasti tietotaitoa ja kaikenlaisia resursseja, mutta kysyntä ja tarjonta eivät jostakin syystä kohtaa.

Pitäisikö nyt hyödyntää kohtaanto-ongelman hoitamiseen malli SA Int? Puolustusvoimathan järjestää joka vuosi kutsunnot sille ikäluokalle, jonka on aika astua varusmiespalvelukseen. Mitä jos järjestettäisiin kutsunnot kaikille työhaluisille? Jokainen saisi kertoa mitä haluaisi tehdä ja mitä kaikkea osaa. Samaan aikaan järjestettäisiin kutsunnot yrityksille, joilta puuttuu työvoimaa. Yritykset saisivat kertoa, millaista työvoimaa tarvitsevat ja mitä taitoja työntekijöillä pitäisi olla ja/tai mitkä taidot se pystyy opettamaan. Sitten joku nörtti löisi nämä kaksi suurta tiedostoa yhteen ja algoritmit alkaisivat lallattaa ja tehdä "mätsejä" (match).

Voisiko tämä olla parviälyn riemuvoitto? Olisiko lintutieteilijöistä apua? Muuttolinnut ovat alkaneet paluumuuttonsa Suomeen. Joku ne aina vetää takaisin tänne. Pitäisikö meidän oppia jotakin varpusten isänmaallisuudesta?

 

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

"Jos ihminen, jolla on tunti työtä viikossa, katsotaan kuuluvaksi tähän 75 % työllisyysasteeseen, niin tosiasiallisesti 75 % ei kerro vielä mitään siitä, että suomalaiset tulisivat toimeen omalla työllään""

Tämä lause, oli jotenkin sydäntä lämmittävä! En tiedä miksi vaikuttaa niin vahvasti. Mutta varsinkin viime hallituskauden (Kok/Kesk/Sin. jälkeen joku heittää tälläisen FAKTAN.. niin huh! Isot taputukset!

Vielä voisi lisätä tuohon Halla-Ahon lauseseen: "Saati että siitä olisi valtiolle taloudellista hyötyä".

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#1

Niin, siis sehän oli Halla-ahon lause tuo "Jos...". :-)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Pitäisikö nyt hyödyntää kohtaanto-ongelman hoitamiseen malli SA Int? Puolustusvoimathan järjestää joka vuosi kutsunnot sille ikäluokalle, jonka on aika astua varusmiespalvelukseen. Mitä jos järjestettäisiin kutsunnot kaikille työhaluisille? Jokainen saisi kertoa mitä haluaisi tehdä ja mitä kaikkea osaa. Samaan aikaan järjestettäisiin kutsunnot yrityksille, joilta puuttuu työvoimaa."

Johanna, iloitsen räiskyvästä puheestasi!

Hienoa, että tarjoat vaihtoehtoja, et vain surkuttelua, johon monet kompastuvat.

Suomeen tarvitaan nyt vaihtoehtoja, jotka palvelevat ihmistä, ei järjestelmiä.

Kohtaanto -ongelmaa ylläpitävät vain ne puolueet, joiden ei ole tarkoituskaan työllistää suomalaisia työttömiä.

Aktiivimallin kaltainen leikkaus/lynkkauslaki, on paras esimerkki siitä, millainen asenne kokoomus-keskusta-siniset -koalition toimista paljastuu, kun kuljetaan raha/halpatyövoima edellä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#2

Suomi on niin tajuttoman pieni maa suuressa maailmassa, että yksimielisyys ja yhtenäisyys on meille elinehto.

Jos me täällä riitaudumme keskenämme, niin meitä ei kohta ole.

Meidän pitää myös uskoa itseemme. Olemme pärjänneet tähän asti, pärjäämme me vastakin. Etenkin, jos pyydämme johdatusta Jumalalta ennemmin kuin EKP:lta.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#3

Samoin sinä, Birgitta :-) Oli hauska se taannoinen esimerkki siitä, miten KELA rupesi yskimään, kun ilmoitit kirjoittavasi blogia.

Kerroinko, että minulla oli opiskelukaveri, joka työttömänä ollessaan oli väsännyt romaanin käsikirjoituksen. Meni kertomaan sen TE-toimistossa, niin TE-toimisto oli heti intona perimään takaisin työttömyyspäivärahoja, koska toinen oli EDES YRITTÄNYT TEHDÄ JOTAKIN!

Tarina ei kerro, menikö kässäri ikinä kustantajalle kaupaksi, mutta esimerkki siitä, miten yritteliästä ihmistä heti ollaan valmiita rankaisemaan, on edelleen käyttökelpoinen.

Että jos tällä asenteella Suomi nousuun? Eh-heh.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kiitos :) Noinhan se menee, olen kuullut vastaavasta tapauksesta musiikin puolella. Itse olen ottanut opikseni; jos jotain tekisinkin, julkisuuteen sitä kannattaa yrittää vasta eläkkeellä :)

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Onhan saatavuusharkinnan poiston ajaminen aivan johdonmukainen asia. Jos yritys saa potkittua kalliin suomalaisen pois listoiltaan ja palkattua halvan ulkomaisen tilalle, niin tulos paranee. Sehän on paljon nokkelampi keino parantaa tuottavuutta kuin investoinnit tuotekehittelyyn, laitteisiin, markkinointiin jne.. Samaa ideaa mennyt hallituskin toteutti. Leikattiin palkkakustannuksia ja niin vain osinkotulot kasvoivat. Ulkomaisen kasvun vetämänä se olikin hyvä diili. Kyllä se auttaisi tulevan laskusuhdanteenkin aikana.

Se nyt sitten onkin kokonaan toinen asia, että mitä järkeä tässä on. Halla-aho on aivan oikeassa, mutta kun katsoo tuon politiikan ykkösketjun temmellystä, niin he kyllä näyttävät osaavan ryhtyä mihin tahansa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#4

Erkki, oivallat hienosti, mistä on kyse!

Maahanmuuton sallivuus kertoo karua kieltään.

Nyt, jos koskaan, on suomalaisten aika ryhdistäytyä. Myös niiden, jotka epäröivät.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Suuri osa maailman ihmisistä on valmiita tekemään 4-5 vuotta töitä Suomessa huonommallakin palkalla kun siitä saa kansalaisuuden. Win-win.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#6

Se viesti näissä Suomen Perustan tekemissä raporteissa on. Ruotsia katsomalla voi tehdä jo aika kaukaskantoisia havaintoja:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalli...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#4

Oikeudessa... äh, ei kun vaaliuurnilla tavataan! :-)

Tai tavattiin jo, kun ennakkoäänestettiin.

Kova näkyy olevan tuloksen pelko, kun ei kaikkia ennakkoäänestäjiä ole päästetty enää iltaa kohti edes äänestämään. Ei tällaista ennen ole tapahtunut.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä puheenvuoro.
Erinomaista on ottaa parviäly keinojen valikoimaan. Englanniksi sitä vastaa crowdsourcing. Valtavia tutkimushankkeita on jo saatu aikaan sen menetelmillä, ja Wikipedia on yksi tulos siitä, että maailmanlaajuisesti saadaan koottua tietoa kaikesta mitä tiedämme, sadoilla eri kielillä ja lukuisista näkökulmista.

Samalla tapaa ihmiskunta tai Suomen valtion paras puolue saisi yhteistyöllä ratkottua yhteisiä ongelmia ja aikaan keskinäisiä käsityksiä mitä ilmastonmuutos itse asiassa onkaan. Siitähän aiheesta on ihan tolkuttomia väitteitä esitetty. Ilmastonmuutos on kuin kultainen vasikka Mooseksen aikaan, mistä kaikki omalla tavallaan haluavat saada hyötyä.

Systeemiajattelu on älykkäin ja monipuolisin tiedon hankinnan metodiikka. Sitä on eri muodoissaan kehitetty toisesta maailmansodasta alkaen, koska silloin maailma oli hajallaan ja valtiot taistelivat toisiaan vastaan. Silloin oli tosi kyseessä, ja pelastaakseen Liittovaltiot Saksalta Alan Turing onnistui keksimään koodinpurkamislaitteen, Enigman, mitä kautta tietokoneala alkoi upean nousunsa.

Olen osoittanut sadoilla videoilla ja monella kirjalla, että systeemiajattelu toimii kaikilla aloilla, kuten Wikipedia onnistuu kuvaamaan minkä tahansa aiheen, mistä tietoa on. Tässäpä Johannalle kunnon ajattelun työkalu yhteisten asioiden hoitoon (parempi kuin parviäly, jonka takana ei ole muuta tietoa kuin havainnot linnuista).

Toimituksen poiminnat