Johanna Sirén-Kaplas

Suomen passi on arvopaperi eikä mikään vientituote

  • Suomen passi on hyötyjen ja etujen näkökulmasta yksi maailman arvokkaimmista dokumenteista.
    Suomen passi on hyötyjen ja etujen näkökulmasta yksi maailman arvokkaimmista dokumenteista.
  • Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiukentaisi kansalaisuuslainsäädäntöä. (Kuva: PS/Arkistokuva)
    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiukentaisi kansalaisuuslainsäädäntöä. (Kuva: PS/Arkistokuva)
  • Juha Mäenpää Ilmajoelta on valittu Perussuomalaisten ensisijaiseksi eduskuntavaaliehdokkaaksi Etelä-Pohjanmaalla.
    Juha Mäenpää Ilmajoelta on valittu Perussuomalaisten ensisijaiseksi eduskuntavaaliehdokkaaksi Etelä-Pohjanmaalla.

Uusimmassa Perussuomalainen-lehdessä oli ansiokas kolumni aiheesta "Passi". Jussi Halla-aho ihmettelee sitä, että yhtä maailman arvokkaimmista dokumenteista – Suomen passia – jaellaan sinne tänne varsin avokätisesti.

Samaa ihmettelee varmasti moni muukin. Nykyinen käytäntö tuntuu perustuvan lähinnä toiveajatteluun. Ajatellaan, että kun ihminen saa Suomen passin, hänestä tulee automaattisesti kiitollinen ja lainkuuliainen veronmaksaja, joka ilomielin yrittää tehdä kaikkensa sopeutuakseen uuteen kotimaahansa, sen sääntöihin ja arkiseen elämänmenoon.

Toiveajattelu ja todellisuus eivät kuitenkaan aina kohtaa. Siksi olisi syytä harkita muutosta kansalaisuuslainsäädäntöön siten, että tarvittaessa kansalaisuus voidaan myös peruuttaa.

Tässä muutamia syventymisenarvoisia näkökohtia, jotka Jussi Halla-aho nostaa kirjoituksessaan esiin:

 

"SUOMEN PASSI on kaksitahoinen asiakirja. Ensinnäkin se on osoitus ja tunnustus siitä, että haltija on Suomen kansalainen eli kuuluu yhteisöön nimeltä ‘suomalaiset’. Eli on ‘suomalainen’. Toisaalta se on matkustusasiakirja. Matkutusasiakirjoina eri maiden passit ovat eriarvoisia. Suomen passi kuuluu arvokkaimpaan kärkikastiin: sen haltija voi matkustaa ilman viisumia 178 maahan. Vain Japanin (180) ja Saksan (179) ovat vielä kovempia papereita.

 

VIISUMIVAPAUS perustuu siihen, että kyseisestä maasta tulevien ihmisten ei kokemusperäisesti odoteta aiheuttavan ongelmia; esimerkiksi syyllistyvän rikoksiin, ylittävän sallittua maassaoloaikaa tai hakevan turvapaikkaa. Juuri tästä syystä Afganistanin, Somalian ja Irakin passit löytyvät taulukon toisesta päästä. Niillä ei pääse matkustamaan juuri mihinkään ilman viisumia.

 

JULKISUUDESSA käydään paljon keskustelua siitä, kuka on tai ei ole suomalainen. Vapaamielisimmän näkemyksen mukaan suomalainen on kuka tahansa, jolla on Suomen passi. Tämä olisikin mielekäs tulkinta, jos kansalaisuuden saaminen edellyttäisi esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista, työelämään integroitumista tai pitkää maassaoloaikaa. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka Suomen passi on hyötyjen ja etujen näkökulmasta yksi maailman arvokkaimmista dokumenteista, sen saaminen on poikkeuksellisen helppoa ja nopeaa. Humanitaariselta maahanmuuttajalta edellytetään neljän vuoden maassaoloa. Toimeentulo-, nuhteettomuus- ja kielitaitovaatimuksesta joustetaan rutiininomaisesti.

 

AFGANISTAN, Somalia ja Irak ovat tärkeimpiä Suomeen tulevien humanitaaristen maahanmuuttajien lähtömaita. Aivan viime vuosiin asti käytännössä kaikille niistä tulleille on myönnetty joko turvapaikka tai muu oleskelulupa. Oleskelulupa taas johtaa käytännössä aina Suomen kansalaisuuteen. Noin 1000 somalia ja 800 irakilaista vuodessa muuttuu tilastoissa ‘suomalaisiksi’.

 

NYKYINEN kansalaisuuslainsäädäntö ja –käytäntö perustuu siihen ajatukseen, että nopea kansalaistaminen edistäisi tulijan kototutumista. Kansalaisuus ei siis ole palkinto onnistuneesta kotoutumisesta vaan jotakin, jolla maanitellaan ihmistä kotoutumaan. Tämä on hyvin nurinkurista ja myös haitallista. Suomessa, toisin kuin monessa muussa länsimaassa, kansalaisuutta ei voida peruuttaa, teki henkilö sittemmin mitä hyvänsä. Maahanmuuttajien häivyttäminen tilastoista myös vaikeuttaa maahanmuuton kustannusten arviointia. Kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja voi lisäksi tuoda vanhasta kotimaastaan puolison ilman minkäänlaista toimeentuloedellytystä. Tästä on usein kyse, kun julkisuudessa puhutaan romanttisesti ‘rakkauden perässä Suomeen muuttavista’. [...]"

 

Tiedoksi: Viikko 41:
- 91 #tphakija­a, joista ensimmäisiä hakemuksia 45.
- #turvapaikka­päätöksiä 92
Ajalla 1.1.-14.10.2018 #turvapaikka­hakemuksia 3 377, joista ensimmäisiä hakemuksia 1 834.

Lähde: Twitter / @juha_simila
 

PS. Juha Mäenpää Ilmajoelta on valittu Etelä-Pohjanmaan ensisijaiseksi eduskuntavaaliehdokkaaksi. Vielä odotellaan, että Juha ilmoittaa suostumuksestaan. Toivottavasti hän suostuu.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat